Sydämelliset onnittelut Tulirumpu <3 <3

Kiitos kaikille kirjoituksistanne.

En nyt käy yksilöidysti läpi, mutta mielenkiintoisia aiheita. Tänään olin käynyt Lidlissä ostoksilla ja hetken päässä oli puhelimessani teksti: kävit äsken ...... Arvostele käyntisi... siis jotain sinne päin - ajatus kuitenkin tuo. Sama on käynyt jonkin muunkin liikkeen kohdalla. Tuo vähän kauhistuttaa, että vaikka en ollut tehnyt kännylläni mitään siellä kaupassa, niin joku voi seurata liikkeitäni noin tarkkaan.

Taisi olla juuri ennen joulua, kun katselimme siippani kanssa tallenteelta kaksi osaisen ohjelman Facebookista. Olen sen jälkeen ollut aika vaisu Facebookin suhteen....

Muori, ihanaa, että lompakkosi löytyi. Japena, onneksi flunssa on ohi. Voimia muuhun arkeen Kiitokset kertomuksista Hämeen härkätiestä ja jokaisesta kirjoituksesta.

Kotiuduimme lauantaina. Mökiltä lähtö kesti tavallista pidempään, kun ilmalämpöpumpun etäohjaus vähän tökki. Lopulta siippani sai sen onneksi kuntoon.

Minä kärsin vatsavaivoista 2. tammikuusta lähtien. Seuraavana päivänä olo oli jo parempi ja kävimme tekemässä kirpeässä pakkassäässä kelpo lenkin, mutta sitten vatsa alkoi taas vaivata. Mietimme kotiinlähtöä jo perjantaina, mutta olisi mennyt kokonaan pimeellä ajeluksi ja keli oli tooosi surkea, niin emme sitten aikaistaneet lähtöämme.

Lauantai meni matkustaessa ja laukkujen purkamisessa ja pyykkäämisessä. Sunnuntaina vähän vielä pyykkirumbaa, ruuan laittoa .... ja lepoakin. Tänään sitten "suurempi" kaupassa käynti ja imurointi. Vatsa todella vaivannut, kun jätin imuroinnin "näin myöhään".

Toivottavasti asettuu, kohta pitäisi alkaa pakkaushommiin. Vajaan kahden viikon päästä lähdemme Teneriffalle muutamaksi viikoksi samaan hotelliin, jossa viihdyimme viime vuonna.

Mukavaa arkeen palaamista ja viikon jatkoa kaikille

Huomenta!

Oi kuinka kaunis voikaan olla maailma lumisateen jälkeen! Ei sitä kauhean paljon täällä ole tullut, mutta niin märkänä, että puut notkuvat lumen painosta.

Kipa, appiukollani alkoi myös tulla tuollaisia viestejä, loppuivat kun laitettiin paikannus pois päältä. Mutta minulla tosin on aina paikannus päällä tuon aktiivirannekkeen takia, enkä ikinä ole saanut moisia viestejä. Että en sitten tiedä riippuuko vielä liittymästäkin, että tuleeko niitä vai ei. Inhottavia kyllä ovat, tulee tunne, että yksityisyyttä on loukattu.

Meillä on vieläkin joulukuusi sisällä ja täysissä koristeissakin. Oli tänä vuonna niin sievä kuusi, että saa olla vielä hetken. Ei karistakaan lainkaan, että ei senkään puolesta kiirettä.

Linkkaan tähän mielestäni kivan artikkelin askelista ja niiden merkityksestä terveydelle.
https://anna.fi/hyvinvointi/liikunta/kuinka-monta-askelta-kavelet-paivassa-taman-askelmaara-kertoo-terveydestasi

Tuli eilen luettua paljon liikunnan hyödyistä, kun olin lääkärillä ja puhuin hänen kanssaan näistä paino-ongelmistakin. Ihanan kannustavasti hän siihen suhtautui ja painotti kovasti liikunnan tärkeyttä. Hänen mukaansa liikunnan lisäämisellä on suorempia ja nopeampia vaikutuksia terveyteen kuin muutaman kilon pudotuksella. Toki sitä painoakin pitäisi saada alemmas, sitä on ihan turha kiistää.

Oli muutenkin ihana lääkäri. Ymmärsi ajatella ihmistä kokonaisena, eikä vain migreeniä, jonka vuoksi vastaanotolle menin. Tykkään tästä nykyisestä tyylistä, jossa potilas on oman sairautensa asiantuntija. Lääkäri kertoo vaihtoehtoja, esittelee hoitomuotoja, mutta potilas on se, jonka mielipidettä kysytään ja kuunnellaan ja sen mukaan tehdään ne viimeiset päätökset. Ei kai se kaikkiin sairauksiin sovi, mutta ainakin pitkäaikaissairauksissa hyvä.

Jos saisin päättää ottaisin tähän väliin jonkun hiljaisuuden retriitin. Jotenkin olen ihan kauhean väsynyt kaikkeen menemiseen ja tekemiseen. Haluaisin pari päivää vain maata soffalla kalsaripöksyissä puhumatta kenellekään.

Kivaa talvista keskiviikkoa kaikille!

Mimsella hiljaisuuden retriittiä kaipaisin minäkin.
Hmmm, pitäisikin tutkia millaisia sellaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla. Kaipaisin tosiaan hiljaisuuteen mutta arkana ihmisenä en yksin halua mihinkään korpeen mennä. Joku tuollainen voisikin olla hyvä.

Ensi vuonna täytän iän jolla virallisesti kuulun tähän ryhmään. Mies kysyikin jo aamulla, että mitäs tehdään että pidänkö juhlat vai lähdetäänkö kaksistaan. Viimeinen sai kannatukseni.
Toisaalta juhlat on kivat kun synttärini kesällä, mutta vaatii liikaa ponnisteluja kun suku on jo niin valtava.

Eilen varasin parin vuorokauden kylpyläreissun talvilomalle, matkaan lähtee neljä muksua.
Kesälle taas varasin lennot ja huvilan Tanskasta viikoksi. Sinne lähtee tällä näkymin vain nuo kolme pienempää.
Ei nyt innosta automatkailu. Tosin sieltä vuokrataan auto, mutta se on jo ihan eri asia kun sinne asti ajaminen.

Lunta meilläkin satanut ihan riittämiin. Lumitöihin pitäisi lähteä, mutta jos tovin odottelen ehkä mies on tehnyt minunkin hommani

Yhden lapsen sostt tulee iltapäivällä vierailulle.

Mukavaa päivää

Minäpä tulin eilen mökille juuri sellaiseen hiljaisuuden retriittiin, mistä Mimsella ja Japena unelmoivat. Pitkät kalsarit on jalassa ja villainen aluspaita päällä. Ihastelen ikkunoista lumista maisemaa ja tiedän, että kohta on mentävä kolaamaan ainakin polku autolle. Auraaja kävi aamusta.

Minä tarvitsen vähän väliä tällaista hijentymistä ihan oman itseni seurassa. Teen jos tekeminen huvittaa, luen jos huvittaa. Yleensä parin päivän laiskottelun jälkeen tekee jo mieli järjestellä ja ehkä vähän siivotakin taloa.

Ensi viikolla on sitten kaupunkiviikko omine tekemisineen.

#Anin ja Tupsun kanssa elämme arkea Zssa. On pesukone ja böltsi ja mikro ja hiiskatin siistiä ja ruokaa pöydässä kun tulen töistä kotiin. Odotellaan vihkimistä. #

Hola!

Mulle ei kuulu kummempia. Talven selkä taittuu, aurinko lämmittää ja Atlantti aaltoilee. Melkeinpä vaan on hiukan haikea olo kun katselen FB-kavereiden kuvia Helsinki Luxista - hienoa olisi nähdä nuokin valoilmiöt.

Itse asiassa tulin tänne jakamaan kanssanne yhden suosikkirunoilijani Heli Laaksosen runon. Sen nimi on Vinkkejä yksinäisil naisil mut mää luulen et nää neuvot kyllä käy parillisil kans.

Seiso omil kintullas kon koului käyny koppelo.
Älä jää ulos kuulustelema, ko sisäl talos soiteta.
Ot ain kaks peruna enemmän ko miäs.
Muist, et niimpiänt reissu ei ol, ete tuliaissi vois kinut.
Käyt juur niit lumpui ko huvitta.
Luve kova ääne Maaseuruntulevaisuure karjahoitouutissi.
Pyyr antteks vast viimeses häräs, mut sillo ain.
- Heli Laaksonen -

Nimpal mukava viikko kaikil!

Muori se patistaa liikkumaan! No, palasimme tämän viikon maanantaina kuukauden (!) tauon jälkeen kuntosalille. Oikein itsekin hämmästyin, kun totesin edellisen kerran olleen 10.12. ja seuraavan nyt sitten 7 1. Kuukausihan siinä meni. No, jouluviikolla ei ollut ohjattuja ryhmäliikuntoja enkä olisi muutenkaan voinut mennä, kun serkkulikka lähti vasta tapaninpäivänä ja edellinen viikko kului siivotessa. Alunperin olimme suunnitelleet paluuta heti 2.1., mutta unohdin panna kellon soimaan ja heräsin vasta klo 10 kieppeillä, joten olisi tullut turhan kiirus. Perjantaina 4.1. olimme jo vakaasti lähdössä salille, mutta sitten iski laiskamato ja sanoin meirämmiähelle, että aloitetaan vasta loppiaisen jälkeen, kun muutenkin alkavat härkäviikot. Nyt olemme siis ryhdistäytyneet

Kaikki jakavat lumisia kuvia facebookissa sekä valittelevat tai kiittelevät lumitöitä. Meillä onneksi kiinteistöhoitoyhtiön Arto huolehtii lumitöistä, joten olemme päässeet hyvin liikkeelle kävelykengissä! Kyllähän lumi tekee valoisammaksi ja pääsee suksikansakin ladulle. Itse en ole omistanut suksia yli 40 vuoteen, joten ei ole minkäänlaisia paineita sillä saralla - vai pitäisikö sanoa ladulla Sinänsä en lunta kaipaa, pakkasta kylläkin, jotta paikat pysyvät kuivina ja kurattomina.

Taisin edellisessä kirjoituksessani mainita, että olen varannut meille matkan Sveitsiin toukokuussa. Nyt olen lisäksi varannut kolmen päivän reissun Savonlinnan oopperajuhlille heinä-elokuun vaihteessa. Emme ole käyneet siellä kymmeniin vuosiin, mutta päätimme nyt läheä elohopeakerhon ja tutun porukan kanssa. Olavinlinnassa näemme Wienin Volksoperin Lepakon minkä lisäksi käymme Lappeenrannan kesäteatterissa katsomassa Kari Tapiosta kertovan musikaalin Olen suomalainen. Se ei sinänsä hirveästi kiinnosta emmekä varmuudella olisi lähtenyt sitä omin päin katsomaan, mutta nythän se tulee kaiken muun ohella. "Kaikki muu" sisältää tutustumisen Johanna Oraksen ateljeehen Punkaharjulla, saaristoristeilyn Saimaalla, Kerimäen kirkon sekä Mikkelin Kenkäveron. Yöpyminen tapahtuu Punkaharjulla hotelli Kruunupuistossa.

Toinen elohopeakerhon kohde on Helsingin Kaupunginteatterin musikaali Kinky Boots, jota on kovasti kehuttu. Paikkojen myynti alkaa vasta 15.1. klo 8, mutta olen laittanut kellon soimaan kymmenen minuuttia ennen myynnin alkamista, joten varmaan sinnekin pääsemme. Kaiken lisäksi se sattuu mukavasti meirämmiähen syntymäpäiväksi huhtikuussa!

Todennäköisesti lähdemme sitten vielä marraskuun alussa teatteriklubin matkalle, minne se sitten tänä vuonna suuntautuukin. Alustavasti on ollut puhetta Amsterdamista. Pientä reissua on siis tänä vuonnakin tiedossa ynnä tietenkin teatterikäynnit. Tosin uudesta Aplodista en ainakaan tälle keväälle kovinkaan montaa kiinnostavaa esitystä löytänyt, kun valtaosan kävimme jo syksyllä. Ehkä Anna Karenina ja varmasti Esa Latva-Äijön Rikos ruutupaperilla. Syksyllä alkaa sitten Tampereen teatterin uusi, suuri musikaalisatsaus Notre Damen kellonsoittaja, jonne täytyy yrittää saada liput varatuiksi jo nyt kevään aikana.

Missä muuten Motsku luuraa, kun hänen kirjoituksiaan ei ole näkynyt foorumilla pitkään aikaan? Mahtaako kyseessä olla reissu vai somelakko?

Tiinuliinun jakama Heli Laaksosen runo tai mikä se sitten olikin aforismirimpsu, oli hyvä. Hänellä on aika hyviä ajatuksia, vaikkakin joskus käytetty murre tuntuu hiukan rasittavalta. Älkää ymmärtäkö väärin, minä rakastan murteita ja ehdottomasti kannatan niiden käyttämistä, mutta Laaksosen käyttämä murre kuulostaa hieman tekemällä tehdyltä ja jotenkin tarkoitushakuiselta. Puoli seitsemän-ohjelmassa oli Sami Jauhojärven hauskoja ei mithään hättää-ohjeita ja sen yhteydessä minulle selvisi, ettei hoota käytetäkään kaikissa mahdollisissa paikoissa, vaan valitusti. Esimerkiksi moni etelän ihminen varmaan sanoisi "ei mithään häthää", mutta sepä ei olekaan oikein. Jauhojärven haastatteluja kuunnellessa hän todella käyttää melko vähän hoota, joten sitten kun se puheessa vilahtaa, se oikeasti herättää huomiota ja kuulostaa kivalta.

Aloitin muuten kirjoittaa tätä eilen illalla, mutta se jäi kesken, kun tuli uutiset. Unohdin sitten autuaasti koko kirjoituksen ja ennen nukkumaan menoa meirämmiäs pelasi muutaman pasianssin sekä sammutti koneen ja sinne vilahti keskeneräinen kirjoitukseni Onneksi muistin pääosin mitä olin kirjoittanut eikähän sillä sen kummempaa merkitystä ollut. Enemmän minua harmittaa se, jos lähettäessäni valmista kirjoitusta se katoaakin bittiavaruuteen. Tosin sellaista tapahtuu enää sangen harvoin eikä esim. käynti aikaisemmilla sivuilla kesken kirjoituksen enää hävitä tekstiä. Vahingosta viisastuneena yleensä kuitenkin viimeksi mainitussa tapauksessa kopioin varmuuden vuoksi tekstin. Usein myös kopioin keskeneräisen tekstin wordille ja tallennan sen, mutta eilen en sitä ollut tehnyt.

Muuten painorintamalta sen verran, että joulun aikaan tuli vain puolitoista kiloa lisää ja ne lähtivät jo seuraavalla viikolla. Kyse oli siis taas kerran alkoholin keräämästä nesteestä. Toisaalta ennen joulua oli hävinnyt kilon verran, joten saatoin siirtää tickerini sammakoakin himpun verran eteenpäin. Kymmenen kilon rajapyykki lähestyy hitaasti mutta varmasti ja kun olen sen saavuttanut, alkaa seuraavat kymmenen kiloa. Toistaiseksi olen selvinnyt hyvin vähän roikkuvin nahkoin eikä ryppyjäkään ole juuri tullut, joten hitaus kannattaa

No, eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi, joten ei muuta kuin mukavaa torstain jatkoa kaikille

Liikkua pitäisi, mutta kun oikein miettii, niin aina löytyy jokin este, jolloin ei voi mennä salille . Kuorolaulu on kieltämättä vienyt aikaa liikunnalta. Paitsi että nyt ei tämäkään harrastus ole vielä alkanut. Eikä kevään Laviksesta ole tietoa, miten jatkuu, kun vakiohjaaja lähti jatkamaan opintoja. Sijaisohjaaja olikin erikoistunut burleskiin. Ei olisi uskonut, sillä hän oli kovin hentoinen. Olen aina mieltänyt burleskin harrastajat muodokkaiksi naisiksi, jotka kantavat ylpeydellä kehoaan.

"Mumma stalkkaa intiaaneja!?" Kerroin ennen joulua, että olin bongannut Kirjamessuila teoksen "Fintiaanien mailla", jonka olivat toimittaneet Katja Kettu, Meeri Koutaniemi ja Maria Seppälä. He olivat kolmena vuonna vierailleet ojibwa-intiaanien luona Fond de Lac reservaatissa ja saavuttaneet asukkaiden luottamuksen. Kirja oli ilmestynyt jo 2016, mutta olin jo unohtanut sen. Toivoin kirjaa joululahjaksi, mutta en malttanut odottaa, vaan ostin sen itse. Minulle oli uutta ja uskomatonta, että ensimmäiset suomalaiset tulivat Amerikkaan Keski-Ruotsin suomalaismetsistä (jonne Kustaa Adolf oli heidät asuttanut) jo vuonna 1638. Piti oikein tarkistaa lähdekirjallisuudesta ja Wikipediaankin jouduin välillä turvautumaan. Suomalaiset sijoittuivat samankaltaisille paikoille, kuin kotimaassaan; Delaware-joen lähettyville Minnesotaan ja Michiganin kuparialueelle (Calumet).

Intiaaneilla ja suomalaisilla oli paljon yhteistä: hikimaja vs. sauna (pyhä paikka kummallekin), kunnioittava suhtautuminen luontoon, samanlainen kuiva huumori, juomatavat ym.Ei siis ihme, että (avio)liittoja syntyi. Reservaatissa on monella yhä suomalainen sukunimi.Toiset fintiaanit kokevat suomalaisjuuret vahvuutena, toiset, varsinkin lapset, taakkana. Lapsia on kiusattu koulussa, koska he ovat liian valkoisia intiaaneiksi ja liian tummia valkoisiksi.

Suosikkihenkilöni on opettaja, muusikko ja ympäristöaktivisti, joka on vieraillut Suomessakin ilmeisesti kirjan toimittajien vieraana kirjan julkistamistilaisuuden yhteydessä. Löysin hänet myös Facebookista. En nyt kerro enempää, jos joku teistä kiinnostuu kirjasta. Suosittelen! Tai ainakin minuun se osui. Olen asunut kahteen otteeseen Kanadassa ja olen ollut hyvin kiinnostunut myös sinne muuttaneista suomalaisista ja heidän elämästään.

Pari päivää sitten poistin amarylliksen, jonka viimeiset komeat kukat olivat jo kulahtaneet. Taittelin pitkäksi kasvaneen varren roskasankoon sopivaksi. Sitten alkoivat hillittömät aivastukset, nenä vuosi solkenaan ja silmät alkoivat kutista ja vuotaa vettä. Vielä aamulla silmät olivat punaiset ja silmäluomet turvonneet, joten menin kunnalliseen terveyskeskukseen. Tällä kertaa koppivahtimestari päästi minut sisään ja sain jäädä odottelemaan akuuttipuolen sairaanhoitajan vastaanottoa. Toista tuntia siinä istuskelin niiskuttaen ja silmiä pyyhkien, kunnes tuli vuoroni. Sairaanhoitaja istui kaukana minusta eikä tutkinut silmiäni lähempää, vaan päätteli, että silmätulehdusta ei ole eikä antibioottivoidetta tarvita. Ostin hänen suosittelemaansa voidetta, joka vähitellen rauhoitti kutinan. Ehkä kuitenkin seuraavalla kerralla menen yksityiselle lääkäriasemalle.

Kotimatkalla bussiin noustuani viheliäinen maksulaite parkaisi ja näytti puna-keltaista varoituskolmiota, jonka keskellä oli suuri musta huutomerkki. Hämmennyin siinä niin, että kuljettaja kehotti vain menemään peremmälle ja että rouvan ei nyt tarvitse maksaa! Surkea punasilmäinen olemukseni kai säälitti häntä.

Uusi vuosi, uudet kujeet. Voikaa hyvin!

Heippa,

meilläkin on vielä joulukuusi, seimiasetelma ja kaikki joulukoristeet esillä! Meillä on muovikuusi, ei siis varise. Kuuseni on 3,5 m korkea, aukaisen sitä paketista useamman tunnin ja koristeluun menee noin viisi tuntia. Koristeita on kuusessa yli viisisataa (500). Ensikertaa näkeville se on yleensä hämmästyksen aihe.

Seimiasetelmanikin koostuu seimestä ja noin viidestäkymmenestä hahmosta.

Tarkoitus oli korjata kaikki jouluun liittyvä pois viime viikonloppuna, mutta veljentyttäreni on tulossa perheensä sekä vävypoikaehdokkaiden kanssa kylää viikonloppuna ja heidän toiveenaan oli nähdä meidän koti jouluasussa.

Kerron teille vielä pojalta ja miniältä saamastani joululahjasta. Joulukuun alussa pikkutyttöjen oli tarkoitus tulla meille viikonlopun viettoon, mutta se peruuntui, koska heidän lähiuimahallissa järjestettiin vesipeuhu ja uimakoulu.
Kerroin sitten tytöille, etten koskaan päässyt uimakouluun. Opin viisivuotiaana uimaan ja kun seuraavana kesänä lähiuimarannalla järjestettiin uimakoulu, en mahtunut mukaan, koska uimataidottomilla oli etusija. Jouluna lahjoja jaettaessa sain paketista ensin uimalakin, sitten uimalasit ja lopuksi kirjeen, jossa kerrottiin, että pääsen uimakouluun! Minulle ja miniän tädille (hän oli saanut samat paketit) oli varattu kolme tuntia yksityisopetusta uintitekniikassa. Keskiviikkona meillä oli ensimmäinen tunti. Siellä me kaksi samannimistä, samanlaisissa uimalakeissa ja -laseissa harjoittelimme mm. nenänkautta puhaltamista, liukua ym. Olipahan hauskaa!
Tunnin jälkeen pistin pojalle ja miniälle viestin, että koska ne seuraavat kesäolympialaiset ovat .

Tänään kävin lähiuimahallissa vähän harjoittelemassa mieheni kanssa. Mieheni käy kolmena aamuna viikossa uimassa, mutta niin aikaisi, ettei minua siihen aikaan sängystä revitä! Yleensä herään, kun hän on tullut kotiin ja tehnyt aamupalan, myös minulle.

Olen viime aikoina innostunut taas ompelemaan lastenvaatteita. Noin vuosi takaperin ompelin pikkutytöille muutaman mekon ja leggingsit, kun Tallinnasta löysin kivoja kankaita. Keväällä miniä vinkkasi, että Mäntsälään on avattu "kankaiden karkkikauppa" (trikoita). En sinne ehtinyt ennenkuin marraskuun alussa ja siitähän se repesi. Mulla on ompelukone ja saumuri, mutta nyt ne ei enää riittänyt, piti saada myös peitetikkikone. Sillä saa siis hihansuuhun, helmaan ja kaula-aukkoon sellaisen ostovaatteiden näköisen ompeleen. Ostin myös resorin kääntäjän, mutta sen käyttö on vielä kokeilematta, vaatii harjoittelua. Löysin myös hauskoja "tuotelappuja", joissa lukee GrannyMade. Saan käyttää niitä myös bonuslapsenlapsen vaatteisiin. Kerroin näistä merkeistä miniälle ja hänen siskolleen ja molemmista ne olivat hauskoja. MIniän sisko sanoi, että käytä vaan hänenkin lapsen vaatteissa, et hypi kenenkään silmille, kun anoppinsa on kuollut.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Täällä kun ladyt matkustelevat milloin missäkin, osaako joku suositella Dubrovnikia? Tai muuta paikkaa Kroatiassa. Myös Portugalin etelärannikko kiinnostaa.
Kyseessä on siis kahden naisen reissu touko-kesäkuun vaihteessa.