Karmale ja Mummana huippua että meitä on useampi.

Torstaita!

Kahden hyvän yön jälkeen seurasi tietysti äärettömän huono sellainen. Ehkä kolme tuntia tuli unta tosi pienissä pätkissä. Eiköhän näillä kuitenkin jotenkin pärjää. Sää on harmaa.

Antti kantoi rakentamansa kenkähyllyn tuulikaappiin. On se aika komea. Nyt vaan tilattuja liukuovia odottamaan. Toivottavasti tulevat pian. Tuulikaappi on ainakin kaksi kertaa suurempi kuin ennen. Mukava saada taas yksi paikka kuntoon. Kenkiä pitää käydä läpi ja heittää käyttökelvottomia roskiin. Niitä nimittäin löytyi isomman eteisen naulakkokaapin syövereistä. Sen verran ainakin voin minäkin osallistua suosikkiohjelmaan "Koko Suomi (Verkkis) raivaa".😉

Tänään syödään lounaaksi kasvisosekeittoa ja illalla eilen tehtyä karjalanpaistia kasvisten kanssa. Aamut ja illat menee kuten eilenkin.

Hyvää päivää kaikille!😊

Lopetin kerrankin työt normiaikaan, kävin pienen kävelyn mutta ruoan jälkeen sammahdin sohvalle. 
Tällä viikolla olen kyllä ollut tosi väsynyt.
Puolen tunnin raivaus odottaa...

Hei jälleen!

Ajattelin, että en kirjoita tänne mitään, ennen kuin puntarin lukema edes hieman nytkähtää alaspäin. Paino on nyt sitten vihdoin hieman laskenut, tämän aamun punnituksessa lukema oli 68,3. Vaikka ei moisissa lukemissa (kai?) kannattasi mainostaa ponnistelujaan, niin silti sanon, että tiukassa on ollut tuokin noin kilon pudotus. Mahdollista tietysti myös on, että huomenna se on jälleen pompsahtanut takaisin. Hörönauruhymiöitä en kaipaa viestini alle, sillä pienienkin lukemien pudotuksella voi olla tärkeä merkitys sellaiselle, jolla lähtee paino herkästi nousemaan, jos vain "pää aukeaa" (ts. alkaa antaa periksi tms.). 

Olin kirjoittanut muistiin seuraavat sanat Positiivareilta 19.1.2015. "Järjettömyys on sitä, kun toistaa samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia." Nämä sanat saivat jollakin tapaa havahtumaan, että ei paino tipu, jos jatkan samaan malliin ja odotan tuloksia. Niinpä rakastamani välipalakeksit ovat saaneet jäädä kauppaan, ja tummaa suklaata vain se yksi pala iltateen kanssa. Kahvileipää vain viikonloppuna, ja sekin päiväkahvipulla puolitetaan kumppanin kanssa. Hiihtoa tai sauvakävelyä joka päivä noin 1,5 tuntia. Tämä nykyruokani vaatii hieman totuttelua, sillä olen jättänyt siitä nyt kermat ja muutkin rasvat pois pientä öljytilkkaa lukuun ottamatta Kasviöljyä ruokalusikallinen myös aamulla puuron ja päivän ainoan leipäviipaleen kanssa. Pasta alkoi tuossa vuoden loppupuolella maistua, nyt olen siitäkin luopunut ja vaihtanut kotimaisiin juureksiin. Alkoholin kohdalla edelleen nollalinja. 

Kuulostaa kai askeettiselta, mutta muutoksia ei näköjään painossani ole tapahtunut, jos en tee muutoksia siihen, mitä pistän suuhuni. Olen tunnistanut virheiksi esim. tuon keksien mussutuksen. Ensi viikolla alkavat onneksi ohjatut jumpat. Varovasti tietenkin ja tiukkojen rajoitusten kanssa. Tietenkin se mietityttää, mutta tämä koronakaranteeni on alkanut jo kypsyttää siinä määrin, että on pakko päästä edes jumppaan. Järjestöharrastukset yms. ovat Teamsilla.

Hyvä idea tuo puolen tunnin raivaus-kamppis. Liityn siihen. Olen huomannut, että nyt tämän pitkään jatkuneen k.eristyksen aikana olen passivoitunut niin, että pitää ihan pakottamalla pakottaa itseään, että saa esim. edes jotain kotitoimia aikaiseksi. Taidan laittaa Ilana Aallon ohjeen mukaan vaikka munakellon tai puhelimen piipparin ilmoittamaan, kun puoli tuntia on suoritettu. Ilana sanoi jossain ohjeessaan, että toki voi jatkaa ylikin, jos huvittaa, mutta jos ei huvita, on "lupa" lopettaa, kun munakello soi  

En muista, mistä kirjoitin muistiin seuraavan mietelmän (tod.näk. Positiivareilta), ja se sopii mielestäni hyvin niin raivaukseen kuin laihdutukseen/kuntoiluunkin: 

"Kylvä ajatus, niitä teko.
Kylvä teko, niitä tapa.
Kylvä tapa, niitä luonne.
Kylvä luonne, niitä kohtalo."
 
Tsemppiä!

Puolen tunnin raivaus suoritettu, mutta jatkan vielä kunhan isäntä luopuu tietsikan tutkimisesta huoneessa.

Mitään muuta en sitten saanutkaan aikaiseksi. Olkapää/yläselkä oireilee. Päättelin isännän tumput ja sanoin, että hän voi lähteä nyt ulos testaamaan tumppujaan😁
Nyt kudontatauko, vaikka olis kuinka tekemistä.

Hoivakodeissa tauti päällä ja sairaalassa peruttu kaikki leikkaukset. Muutenkin täällä huono tilanne.
Pysyttelen neljän seinän sisällä!

Mutta, nyt menen jatkamaan puuhaa, jotta sais jotain näkyvääkin aikaiseksi.

Mukavaa iltaa!

Lääkekaapin raivauksessa menikin lähes tunti. Oli siellä vanhentuneita omegakolmosia ym. Voisihan tuonkin tehdä useammin.
Seuraava kohde mietinnässä, ehkä kylppärin allaskaappi? Ei ole kovin aktiivisessa käytössä ja sen huomaa.

Ennen saunaa vielä koiran ulkoilutus. Tämä viikko on kyllä ollut yhtä pitkä kuin tammikuut ennen vanhaan. Johtuneeko siitä ettei viikonlopuille ole piristävää ohjelmaa? Lapset toki mutta ei elämän saisi vain heidän ympärillään pyöriä.

Midinetti, kiitos sukkalaatikkovinkistä. Ehkä seuraavaksi parittomat saavat kyytiä.
Eikö vain sujukin siivoaminen näin talkoovoimin paljon mukavammin?
Viikonlopuksi luvataan myrskyä joten homma varmaan edistyy.

Kuntopyörä haettiin postista, yli 22 kg, mies sen kasasi. Koeajoin, on kunnollinen ja ihanan hiljainen, tykkään. Ehkä tulee katsottua telkkaria nyt enemmän? 😁 En suostu tekemään tuosta nyt vaatetelinettä, ihan käyttöön ostin, vaikka onhan se tylsää hommaa. (Niin ja vanhuuden päiviksi, jos hauraana mummelina silloin edes pienellä vastuksella kykenisi). 

Huomenta kaikille 
Vihdoin perjantai! Harvoin sanon näin mutta viikko on ollut pitkä ja raskas.
Kunhan vielä herää  tästä koomasta ja alkaa suunnitella vapaa-ajalle jotain. Onneksi on kuntoutusviikko tulossa. Sanoin puhelinhaastattelussa että viikot saisivat jatkua kolmesti vuodessa. Täytyy sitten eläkkeellä yrittää päästä vastaaviin.

Mukavaa päivää kaikille.

Poikkesin pikaisesti. Paino "elää", mutta sille ei nyt mahda mitään. Kaikkeni teen. Housujen vyötärönauha ei kiristä enää siihen malliin kuin vuoden vaihteessa, joten on kai sekin jotain.

TULIS, olen samaa mieltä. Myös eläkkeellä voisi olla jotain virkistystä, vaikka jokin virkistysviikonloppu yhdessä muiden kanssa, jos kuntoutukseen ei pääse. Kirjoitin eilen, että tämä lähes kaksi vuotta kestänyt k.eristys on alkanut kypsyttää tai vähintäänkin passivoida. Mikään ei huvita. 

Jollain aluevaaliehdokkaalla täällä oli vaalikampanjassaan lauseke, että säännölliset terveystarkastukset tasapuolisesti kaikille eläkeläisille. Hän meni hyvällä äänimäärällä läpi (vaikka ei ollut mikään julkkispoliitikko tm.), ja luulen, että pitkälti eläkeläisten äänillä. Hyvä ajatus, joka toivottavasti realisoituu todeksi 👍

KAIJIS, onnea kuntopyörästä 👍 Meillä mies harrastaa edelleen kuntopyöräilyä sitkeästi ja päivittäin. Siinä olisi minulle esikuvaa lähellä myös ruokailujen suhteen. Ei muuta kun salaattia ja raasteita vaan. Juomat kalorittomia. Ei makeita eikä alkoholia. Tuloksia on tullut. Painon putoamisen lisäksi on reipas ja hyväntuulinenkin. Häntä ei edes k.eristys vaivaa, kun tykkää olla omissa oloissaan. Riittää kun kerrostalon pihassa voi vaihtaa muutaman sanan naapurien kanssa. Minä kaipaan kyllä kasvokkaisia kontakteja enemmän. Myönnän että kaipaan joitakin ent. työkavereita paljonkin; somessa pidetään yhteyttä.

Nyt pyykkikone pyörimään, tiskit ja ja sitten maalle. Myöhäinen aamupala puuroineen, marjoineen, kauramaitoineen ja öljyineen ja yksi D-vitamiini-tabletti.

Hyvää viikonloppua! 🥰