Täällä taas..... kolmas kerta kiloklubissa ehkä todensanoo.
Edellisen kerran jälkeen kilot tulleet korkojen kera takaisin, mennyt naimisiin ja saanut lapsenlapsia eli nyt aloitan puhtaalta pöydältä:

Olen 45 vuotias nainen pääkaupunkiseudulta, kiloja pitäisi saada pois 30-35, mutta ajattelin aloittaa siitä, että saan tuon painoindeksin kohdilleen eli ensin pois 26kg ja varsinaista tavoitepäivämäärää en halunnut laittaa vaan toiveena olisi olla kesällä 2019 suht tyytyväinen omaan kuntoon, jaksamiseen ja siihen miltä vaatteet tuntuu päällä.

Pudottamisen aseet ovat: Vertaistuki, Vertaistuki ja Vertaistuki, tuossa järjestyksessä. Lisäksi otin käyttöön ruokapäiväkirjan, liikuntapäiväkirjan, foorumin päiväkirjan ja mittarit. Eiköhän se näillä onnistu

Ai niin.... pitipä vielä sanoa, että 15 vuotta sitten painoin 40kg vähemmän kuin nyt, eli nämä kilot tosiaan tuntuvat.....

Moi
Uusvanha huutelee täällä... viimeksi olin jäsenenä, kun kiloklubi oli ilmainen. Nyt on kilot tulleet takaisin ja haluaisin ne pois. Motivaatio vähän kadoksissa, mutta muistan, että kiloklubin pallerot ja ruokapäiväkirja oli hyvä, joten josko se auttaisi motivaation puuttumiseen hieman.

Kevät tulee vauhdilla ja haluaisin itseni rantakuntoon. Elämä potkinut päähän tässä vuosien varrella jonkinverran ja siksi päässyt kilot tuleen takaisin. Ei se elämä vieläkään helppoa ole, mutta olisi ihana näyttää edes hyvältä ja mahtua vaatteisiin mitä kaapissa ja varastossa kesäksi on.

Vertaistukea ei hirvittävästi ole. Puoliso on lihava, kuten minäkin ja hän ei välitä siitä. Onneksi osaan itse miettiä mitä laitan suuhuni, enkä koe syyllisyyttä siitä, etten jaa sitä daim kakkua hänen kanssaan kahdestaan tai mätä suuhuni kaikkea mitä kaapista löytyy. Äitini on laihduttanut viimeisen puolen vuoden aikana useamman kilon pikkuhiljaa joten hän varmasti tsemppaa. Mutta hänen tsemppaamisensa tuntuu enemmänkin painostamiselta kuin kannustamiselta, siksi en tästä projektista kerrokkaan hänelle.

Mutta eiköhän se tässtä eteenpäin mene. Kiloja pudotettavana 20kg näin alkuunsa...

Monen vuoden tauon jälkeen täällä taas. Paino pyörii varmaan samoissa lukemissa ja yli 20 kiloa olisi pudoteltavaa. Yritän nyt tehdä sitä lopullista elämäntapamuutosta ja hiljaksiin laihtua. Jojoiluun olen ihan kyllästynyt. MItään aikataulua en enää mieti, vähän kerrassaan jos motto pitää sanoa. toivottavasti täältä löytyy joku kiva, minulle sopiva vertairyhmä.

Entinen klubilainen täälläkin. Silloin vain olin tähän verrattuna hoikassa kunnossa, mutta tiputin ne pari kiloa tämän avulla.
Nyt onkin kiloja tiputettavana parikymmentä kiloa. Kaikenlaista on sattunut ja siihen sattumuksiin onkin sitten syöty.
Väitin pitkään kivenkovaan, että enhän minä syö mitään ja miksi ihmeessä lihon koko ajan. Mutta päätin, että pakko se on alkaa seuraamaan, mitä syö. Tänne kun merkkaa, niin ei pääse valehtelemaan itselleen. Näkee sen kokonaisuuden, mitä mättää suuhunsa.
Tavoitteena on päästä tasapainoon ruoan kanssa ja ymmärtää se, että syöminen ja herkuttelu ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan tuo lisää niitä

Ja useiden vuosien tauon jälkeen palaan myös minä tänne. Paino on hirvittävissä lukemissa, alkaa lähentymään samoja numeroita pituuden kanssa eli olen 20 vuoden aikana aika lailla tuplannut oman painoni. Osasyy on sairauksien, mutta suurin syy varmastikin itse suuhun laitettu kalorimäärä...
Sairauksia on ollut ja tullut tällä välillä lisää, mutta ne ovat vain hidaste, eivät este painonpudotukselle. Ja koska olo on kovin tukala, jokainen pudotettu kilo tuo helpotusta seuraavaan päivään. Päätin mennä kymmenen kilon sykleissä, jopa se ensimmäisen kymmenen kilon pudotus olisi niin mahtavaa, etten voi sanoin kuvailla, mutta pessimisti minussa ei uskalla siitä vielä toivoa, mutta jälleen täytyy yrittää!
KKK - eli kesää kohti kevyemmin

Olen uusi täällä. Vanha laihduttajana kuitenkin. Painoin joskus 127 kg. Nyt aloitan painosta 93,6 kg.
Olen 69-vuotias mummo. Harrastan, yllätys yllätys, liikuntaa. Yllätys siis itselleni, en olis aikaisemmin uskonut. Ja tietysti käsityöt kuuluvat mummon metkuihin.
Aloitin päiväkirjan kirjoittelun nim. ohonnistujan pulinat. Tekniikka ei ole vahvuuksiani, joten mokia varmaan tulee. Mutta opetellaan.

Hei. Täällä olisi kanssa yksi uusvanha liittyjä. Joskus vuosia sitten ollut viimeksi täällä. Valitettavasti vuosien aikana on ollut kaikenlaista elämän myllerrystä ja paino on päässyt nousemaan reippaasti. Nyt painoa tänä aamuna 106,7. Tuntuu ihan epätoivoiselta, enkä oikein edes tiedä miten aloittaa tämä uusi elämä.

Minulla on ollut se huono tapa, että en oikein syö työpäivien aikana ja kaikki ruokailu jää ilta-aikaan. Nyt pitäisi opetella säännöllistä syömistä. Ja ne herkut, olen jäänyt sokerikoukkuun ja tuntuu, että joka päivä pitäisi olla jotain makeaa suuhun laittaa. Tästä tavasta on päästävä eroon.

Olen siinä pisteessä, että minulle mahtuu tasan yhdet farkut enää jalkaan ja en halua lähteä ostamaan isompia kokoja, nyt on tehtävä muutos ja stoppi tähän painon nousuun. Kenkien laittaminen jalkaan on jo muuttunut vaivalloiseksi ja muutenkin on virttynyt ja vetämätön olo.

Toivon kovasti, että saan täältä vertaistukea ja saisin käyntiin terveellisen elämän tavan.

Liikunta on tällä hetkellä 3-5 lyhyttä kävelylenkkkiä 30min viikossa. Se tuntuu jo loppumatkasta raskaalta tällä painolla. Pituutta minulla on 166cm.

Moikka kaikki! Oon ihan ekaa kertaa tällä sivulla. Oon vähän hukassa vielä mutta päätin nyt esittäytyä kuitenkin. Oon 91 syntyny ja asun Pohjois-Karjalassa. Painan nyt tällä hetkellä 93kg ja olen aika lyhyt. Eli painoa on reilusti... En oo koskaan oikein osannut laihduttaa enkä kyllä koskaan oo painanut näin paljoa! Nuorempana olin luonnostaan hoikka, sitten yhtäkkiä jotain tapahtu ja lihominen lähti ihan käsistä. Siihen päälle todettiin skitsofrenia. Ei paljon naurattanut. Oon siis lihava ja kaikenlisäks hullu. Kuntoutuminen on ollut hidasta mutta eteenpäin oon mennyt. Nyt saan asua kotona (ei siis tarvii olla osastolla enää) ja olen hakenut opiskelemaankin. Eipä mulla sitten muuta tuu mieleen

Hei kaikki
Vanha/uusi kiloklubin jäsen täällä. Äiti vm 1983, pituus 156cm paino 82-83kg. Lapset poikia 6 ja 8v. Lisäksi jaloissa häärää puoliso ja kisu.

Koko aikuisiän olen suunnilleen laihduttanut, mutta valmista ei vaan tule.
Yksin on raskasta taapertaa. Onhän tämä sellainen jokaisen oma sota kuitenkin.

Oma kroppa, väsymys, kaikki kyllästyttää. Tähän on pakko saada muutosta.
Siksipä ajattelin että eiköhän oteta taas ruokapäiväkirja käyttöön, se toimi ennenkin. Nyt täällä iltavuoroa aloittelen, huomenna starttaa uusi elämä paremman ruokavalion ja lisääntyvän liikunnan merkeissä. Lohdullista että täällä näyttää olevan muitakin samassa jamassa olevia.

Iloista alkava kesää kaikille, pitäkää peukkuja että motivaatio pysyy yllä.

Hei, olen 40+ omaan pitkälliseen pyöreyteen vihdoin herännyt uusi klubilainen. Joskus kenties ennenkin täällä aloittanut? Nyt vain isommilla numeroilla. Enimmillään painoin 108kg, nyt kesäkuussa aloitin painosta 106,6 ja melkein viisi kiloa jo tultu alas. Haluan saavuttaa takaisin kehoni kaiken potentiaalisen toimintakyvyn. Kärsivällisyyttä ja intoa kaikille keveyttä kohti kulkeville!