Liikuntatietokannan kalorimäärät perustuvat muun muassa painoon, ikään ja sukupuoleen. Kalorimäärät ovat arvioita - joskin suhteellisen sivistyneitä arvioita - sillä ohjelma ei tiedä, mikä on lähtökuntosi eikä millä intensiteetillä liikut (tai mitä tietynlainen intensiteetti tarkoittaa kullekin ihmiselle).

Sykemittarin kalorilaskenta perustuu liikuntasykkeen lisäksi muun muassa maksimisykkeeseesi ja leposykkeeseesi – siis tietoihin, jotka olet syöttänyt laitteeseen. Mitä tarkimmat tiedot olet syöttänyt, sitä luotettavampi sykemittarin antama tulos on.

Molemmissa lukemissa voi siis olla heittoa. Sykemittarin laskenta on – olettaen että tiedot on syötetty oikein – tarkempi ja yksilöllisempi, koska se perustuu mitattuun tietoon, eikä arviokaavoihin. Kannattaa kuitenkin huomioida että myös sykemittarin kulutuslukema perustuu laskentakaavaan, eikä mittarinkaan lukema siksi ole välttämättä tarkka.

Olemmekin täällä opastaneet, että jos sykemittari näyttää aivan eri lukemia kuin Kiloklubin liikuntatietokanta, niin kannattaa uskoa sykemittaria ja merkitä sen ilmoittama kalorinkulutus. On kuitenkin syytä muistaa, että liikunnan määrää ei kannata liioitella ohjelmalle.

Ohjelma on
tarkoituksenmukaisesti toteutettu niin, että viikon aikana suoritetut liikunnat jaetaan
tasaisesti jokaiselle viikonpäivälle. Jos siis merkkaat tänään 350 kcal kuluttavan
liikuntasuorituksen, energialaskelmassasi näkyy liikunnan kulutuksen kohdalla -50 kcal
kalenteriviikon jokaisen päivän kohdalla. Tälle ratkaisulle on loogiset
syyt.

Kiloklubissa on tavoitteena tasamääräinen päivittäinen ravinto. Näin kiloklubilaiset
oppivat noudattamaan oikeaa ruokavaliota niin laadullisesti kuin määrällisestikin.
Jos ohjelma reagoisi liikunnan määrään päivittäin, lopputuloksena olisi
voimakkaasti heittelehtiviä menu-suosituksia. Esimerkiksi jos liikunnalla polttaisi
päivän aikana 1000 kcal, lisäisi tämä suositeltavan menun kokoa jopa 40-70
prosenttia.

Kiloklubissa ei ole tarkoitus myöskään ohjata käyttäjiä niin sanotusti "tienaamaan
syömistä liikunnan avulla". Toisin sanoen, käyttäjää ei motivoida liikkumaan
polttaakseen juuri syödyn suklaapatukan kalorit pois. Sen sijaan Kiloklubissa
innostetaan käyttäjiä liikkumaan omaksi ilokseen sekä terveellisen elämän
saavuttaakseen.

On hyvä muistaa että laihdutuksessa kokonaisuus ratkaisee. Laihdutus on
pitkäaikainen projekti, jossa yksittäisten päivien energiavaihteluilla ei juuri ole
merkitystä kokonaisuuden kannalta. Oletko tarkkailut että onko syömäsi ruuan määrä
kokonaisuudessaan (esim. viikkotasolla) suositusten mukainen? Ei siis haittaa jos syötyjen
kaloreiden määrä on välillä hieman alle ja välillä yli, jos kokonaisuus on
tasapainossa. Eli tarkkaile jatkossa päivittäin ruoan laatukriteerien täyttymistä ja
sopivaa ruoan määrää viikkotasolla.

class="author">" :
Eija Holmala kirjoitti:"]
Tietyllä sykealueella
treenaaminen polttaa SUHTEELLISESTI enemmän rasvaa. Esim. puoli tuntia liikuntaa
rasvanpolttosykkeellä kuluttaa noin 220 kcalia, joista noin 60 % tulee rasvasta. Käytännössä
tämä vastaa noin 15 grammaa rasvaa. Puoli tuntia liikuntaa kovemmalla sykkeellä
kuluttaa noin 280 kcalia, joista noin 45 % tulee rasvasta. Käytännössä tämä vastaa
noin 14 grammaa rasvaa.

Rasvanpolttokikkailu on liikunnassa miltei
turhaa. Pääasiana on kuluttaa kaloreita!

5 kilometrin lenkki kuluttaa
kutakuinkin saman verran kaloreita, teki lenkin sitten juosten tai kävellen, juosten
vaan pääsee nopeammin perille src='https://test.keventajat.fi/gfx/icons/smileys/smile.gif' alt=':)' title=':)' /> (Hieman enemmän kuluttaa reippaasti juosten, mutta
se ei ole merkityksellinen ero).

Jos taas tekee tunnin lenkin kävellen
tai juosten, kuluu lähes saman verran rasvoja grammoina, koska rasvan
palaminen on sidoksissa enemmän aikaan kuin tehoon. Mutta, toki siis tunnin juoksu
kuluttaa selkeästi enemmän kokonaiskaloreita, koska silloin myös tekee pidemmän
matkan.

MUTTA - matalatehoisempaa liikuntaa JAKSAA tehdä pitempää (etenkin jos kunto ei
ole kovin hyvä) ja näin voi hyödyntää rasvan käytön energialähteena paremmin.
Joten kävely/sauvakävely, pyöräily, uinti jne ovat erittäin hyvää laihduttavaa
liikuntaa, koska niitä jaksaa tehdä pitempäänkin eikä heti väsähdä tai tunnu
epämukavalta title=':)' />

Tärkeintä on, että on liikkeellä mahdollisimman paljon, oli se
sitten arki/hyötyliikuntaa tai harrasteliikuntaa.

":
2008-01-10 17:36:26 Iti kirjoitti:"]

Kirjaa askeleet vaikka itsellesi ylös blogiisi. Niitä on kiva ja motivoiva seurata, jos käytössä on askelmittari.

Kiloklubin näkökulmasta asiaan liittyy kuitenkin muutamia ongelmia: askelmäärät eivät kerro mitään esimerkiksi liikunnan laadusta, esimerkisi kulutuksesta, tehosta tai vaihtelusta. Siksi Kiloklubissa on parempi kertoa täsmällisemmin, mitä liikuntaa harrasti ja kuinka kauan kerrallaan.

(En sulje pois ajatusta laittaa niitä kuriositeettina suoraan liikuntasivulle, mutta tosiaan niillä ei voida mitata liikuntaa "Kiloklubin tapaan".)

" :
Tommi Vasankari kirjoitti:"]
Sairauden jälkeen liikunnan pariin pitää palata pikku hiljaa. Jos ennen sairastumista liikuntaa on harrastettu monta kertaa viikossa ja kovalla teholla, sairauden jälkeen liikunta pitää aloittaa varovasti. Alkuun sekä liikunnan keston että sen kuormittavuuden pitää olla normaalia pienempää. Eli ei heti lenkille vaan aluksi vaikka lyhyt kävelylenkki matalilla sykkeillä. Jos olotila tuntuu olevan ok, sitten asteittain määrää ja vauhtia lisää.

Milloin sitten voi aloittaa liikunnan edes kevyesti? Mitään yksi selitteistä sääntöä ei ole. Mutta rankan ja korkea kuumeisen (kuten keuhkokuume) taudin jälkeen pitää aloittaa aina todella varovasti. Lyhyen köhän ja nuhan jälkeen todennäköisesti pääsee nopeammin kiinni normaaliin liikkumiseen. Ja tietenkin sairauden kestolla on oma merkityksensä. Kahden päivän köhästä toipuu nopeammin kuin 2 viikon influenssasta.

Mutta perussääntö kuuluu: MALTTI ON VALTTIA, kun sairastumisen jälkeen palataan liikkumiseen.

class="author"> Juuso kirjoitti::

Sauvat voivat
parhaimmillaan tuoda kävelyyn lisätehoa, mutta suoritustekniikka vaikuttaa merkittävästi
tehoon. Tyypillisesti sauvakävely, verrattuna kävelyyn ilman sauvoja, on
tutkimuksissa lisännyt energiakulutusta 20 - 40 % kävelyvauhdista riippuen.
Pääsääntöisesti voitaneen kuitenkin todeta, että sauvakävely lisää keskimäärin kulutusta
huomattavasti vähemmän kuin yleisesti oletetaan. Väestötasolla tuo sauvakävelyn ja
perinteisen kävelyn energiankulutuksen erot ovat nimittäin olleet hyvin pieniä tai
toisinaan eroa ei ole lainkaan.

UKK-instituutti toteutti jo vuosina 2003-2004
sauvakävelyn ja tavallisen kävelyn eroja selvittäneen tutkimuksen. Tutkimuksessa
sauvakävely ei käytännössä juurikaan lisännyt hapenkulutus- ja sykearvoja verrattuna
tavalliseen kävelyyn, mutta sillä oli muita myönteisiä vaikutuksia. Kotisivuillaan
UKK-instituutti referoi tutkimustaan mm. näin:

”Rauhallisesti, reippaasti ja
kovaa tehdyn sauvakävelyn vauhdit eivät eronneet merkitsevästi samoilla ohjeilla
tehdyn normaalin kävelyn vauhdeista. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi
siltä, että sauvakävelyllä saavutetut suuremmat hapenkulutus- ja sykearvot eivät
välttämättä ole niin suuret, että sauvakävely kehittäisi keski-ikäisten naisten
kestävyyssuorituskykyä tehokkaammin kuin tavallinen kävely. Sen sijaan hartiaseudun lihasvoima-
ja lihaskestävyysominaisuuksien kehittämiseen sauvakävely saattaa hyvinkin
olla tavallista kävelyä tehokkaampi liikuntamuoto.
”


Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

" :
Eija Holmala kirjoitti:"]
Kyllä kaksi treeniä samana päivänä on ok, etenkin jos muutenkin liikkuu melko paljon eli on jo kuntoa siihen. Keho ehtii hyvin palautua aamutreenin jälkeen illan koitosta varten.

Kaksi perättäistä tuntia on myös ok, etenkin jos ne harjoittavat kehoa eri tavalla, esim. pilates/bodybalance ja perään vesijuoksu toimii hyvin.

class="author">" :
Eija Holmala kirjoitti:"]
Suosittelen venyttelyä
liikunnan jälkeen muutaman kerran viikossa vaikka vain 10-15 minuuttia. Venyttely on
kuitenkin erittäin tärkeää lihashuoltoa.

Venyttelyn pikainfo:

Jokaisen
liikunnan jälkeen tehty palauttava venyttely sekä muutaman kerran viikossa tehty
pitkäkestoisempi venyttely huoltaa lihaksiasi ja auttaa parantamaan vartalon
lihastasapainoa. Hyvä venyttely palauttaa lihaksen lepopituuden, parantaa verenkiertoa ja
aineenvaihduntaa, rentouttaa ja lisää nivelten liikkuvuutta.

Palauttavat venytykset
eivät vie paljon aikaa. Liikuntasuorituksen jälkeen tehtävät venytykset kestävät
vain 15–20 sekuntia, jotka tehdään erityisesti niille lihaksille, joita
käytettiin harjoituksessa.

Muutaman kerran viikossa on hyvä tehdä hieman
pitempikestoiset venyttelyt eli 60–90 sekuntia venytystä kohti. Tämä on hyvä tehdä
esimerkiksi tunti tai pari aerobisen liikunnan jälkeen, jolloin lihas on palautunut
harjoituksesta ja sitä voi venyttää hieman enemmän.

On hyvä käyttää hengitystä
venyttelyn apuna, sillä korostettu uloshengitys rentouttaa tehokkaasti lihaksia ja
koko kehoa. Lisäksi kannattaa keskittyä venytykseen ja pitää lihas
mahdollisimman rentona. Näin saat tehoa lisää.