Moi,

meikäläisellä on pitänyt pikku kiirettä. Sieneen sentään eilen ennätin; suunnilleen seitsemän kilometrin reippailu läheisessä puistoksi kutsutussa metsikössä tuotti rouskuja ja tatteja kokonaisen ämpärillisen. Jutun opetus: kun lähtee esim. viiden litran ämpärillä sieneen kuten minä eilen, sen saa äkisti täyteen!

Syvästi huolestuneena itsenäisyyspäivän ja joulun perinneruoasta olin jo ehtinyt ostaa ohikulkiessani niiltä Helsingin Kampin maailmanmarkkinoilta kilon suolasieniä. Diilin teki suonenjokelaismies, joka totesi että "vuan jos loppuuvat niin Hakaniemen torilta suap lissee. Minä siellä kerran kuussa kään."

On se hyvä, kun huolehditaan! Julkista terveydenhoitoa olen kai ennenkin kiitellyt hellästä huolenpidosta, mutta nyt taas on aihetta. Ei siinä kyllin, että upouudessa Kalasataman terveyskeskuksessa on aulassa robotti, joka hopottaa ohikulkijoille: "Hyvää huomenta! Miten sinulla menee? Meneekö hyvin?" (En jäänyt testaamaan, mitä se olisi sanonut jos olisin todennut että niin menee kuin jäitä polttelis/paremmin ei maailma voisi makailla). Mutta mitä tapahtuukaan, kun asiakas on labrakokeittensa jälkeen palannut kotiin:

Kas, terveyskeskuslääkäri lähetti viestin (Helsingissä on sähköinen terveydenhoidon viestipalvelu - puhelimeen kilahtaa tekstari joka kertoo että sulle on viesti, se pitää mennä lukemaan pankkitunnuksilla aukeavasta nettisivustosta) ja varoitteli kohoavista kolesteroliarvoista.

Keskustelua on nyt käyty kahtena aamuna ja päädytty siihen, että yritän vaikuttaa arvoihini ensin ruokavaliolla ja ellei se auta, saan kokeeksi lääkityksen.

Puoli vuotta aikaa suorittaa tämä tehtävä. Onko kellään tiedossa hyvää kolesterolikirjallisuutta? Minä nimittäin uskon painettuun sanaan. Myös paino- ja rasva-arvoasioissa.

IL:ää on syytä kiittää kauniista sanoista, joskin niitä miljoonaa kirjaa (oikeasti taitaa olla kuusi-seitsemäntuhatta) pitäisi ryhtyä järjestämään. Pursuavat pakanat pikku kotosessamme siinä määrin, että tyttären perheessä asuva vaihto-oppilas, Italian tyttö, kysäisi käydessään: "Voisinko mä ottaa noista kirjoista kuvan?" Ukkokulta neuvoi, miten otetaan oikea panoraamakuva enkä mä uskalla edes ajatella, mihin se on päätynyt. Varoittavaksi esimerkiksi vissiin.

Se siivouksesta. Sienistä vielä sen verran, että miten Mustikkaposki (vai Tulirumpuko se oli?) valmistat ne joulusienet? Voisiko ohjetta toivoa jakoon tänne kun meitä sienimielisiä saattaa olla muitakin?

Viikko lähenee loppuaan, ja mun viikonloppu kuluu espanjan intensiivikurssilla. Joten hyvää viikonloppua teille kaikille ja hasta luego sitten vaan!

Tiinuliinu, ikävä kyllä en vieläkään löytänyt oikeaa ohjetta, mutta jos googlettaa etikkasienet ja lisää ohjeeseen kuivattuja (tai tuoreita karpaloita) ja kokonaisia neilikoita niin ei voi mennä vikaan.
Mielellään pieniä ja sieviä rouskuja pienehköihin tölkkeihin, niin voi antaa vaikka joululahjaksi.

Kiitokset Tulirummulle (sienireseptistä siis)

ja lohdutuksen sana IL:lle - on se auto sitten ajokunnossa ihan pitkään kun uudet renkaat alleen saa. Ja kokonaisen ämpärillisen tuoretta voiteluöljyä!

Ja päälle vielä yhdet viranomaiskehut: ei mun tarvinnu pitkään puolipaperittomana kansalaisena kuljeskella. Taisi olla maanantain iltapäivä, kun huomasin henkilöllisyystodistukseni vanhenevan heti huomenissa. Tänään tuli poliisilta tekstari (ja varmuuden vuoksi sama sähköpostilla) että noudapa asiakirjasi R-kioskilta. Kävin hakemassa.

Eikö olekin hassua, että henkilöllisyystodistuksen (ja passinkin) saa siltä samalta tiskiltä kuin suklaapatukat ja cociksen ja hodarin ja joukkoliikennelipun ja Ilta-Sanomat ja vielä ties vaikka mitä...?

Hei Ihanaiset,
herkuttelun piti tällä viikolla loppua, ei se mihinkään ole loppunut . Justiinsa söin kolme isoa lettua, päivällä loput omenakaurapaistoksesta vaniljakastikkeen kera ja jälkkäriksi pari palaa suklaata. Tämä kaikki siis tänään. Eilen mojovat annokset omenakaurapaistosta ja tiistaina neljä! Isoa lettua joista kaksi hillolisällä .... miten helposti sitä jääkään herkuttelu koukkuun.

Ollaan me tietty aherrettukin, tiistaina monta tuntia vierähti sienimetsässä, saatiin komea saalis kanttarelleja ja muutama tatti muttei yhtään suppista. Kotimatkalla poikettiin isännän sedän luona ..... ja syötiin kahvin kanssa rusinapullaa. Kipa sanoi jaksavansa siivota sienet samantien mutta minä kyllä mielelläni antaisin sienikorit sisäkölle siivottavaksi jos sellainen olisi. Keskiviikko menikin sitten sienien kimpussa touhutessa, isäntä riehui rinteessä haavantaimien kimpussa. Hassua kutsua kaksimetrisiä haavanalkuja taimiksi mutta ovat tämän kesän aikana nollasta sellaisiksi venyneet ja niitä on paljon! Isäntä jatkoi hommia tänään ja minä tukistelin ruohotupsuja jos eivät suostuneet irroittamaan otettaan maasta otin kuokan kaveriksi. Aika epätoivoista puuhaa, ruohot kasvavat nopeammin kuin minä ehdin ja jaksan niitä nyhtää. Eipä lopu tekeminen vaihtoehtona olisi sohvan nurkassa istuskelu tabletti toisessa kädessä ja jotain syötävää toisessa ... ei hyvä.

Huomenissa pitää poistua mökiltä, kun poika tulee parin kaverinsa kanssa viettämään äijäviikonloppua. Haluavat kiitokseksi jotain tehtävää, viimekesänä vierittivät isoja kiviä laiturin sivusta rantaveteen ja nyt saavat nostaa laiturin maihin. Kivoja nuoria miehiä?.

Eilen illalla houkuttelin isännän katsomaan tähtiä, nyt kun isot puut on kaadettu taivasta näkyy enemmän ja tähtiä tietty. Ihana tähtitaivas, ei ollut kuitenkaan vielä tarpeeksi kuulas sää, että olisi Linnunrata näkynyt, sen haluaisin vielä nähdä. Kiiltomatoja sen sijaan olen tänä vuonna nähnyt, luulin niiden jo hävinneen, kun viime vuonna en yhtään onnistunut bongaamaan joten jälleen näkemisen ilo oli suunnaton ja niitä oli kymmeniä! Pienistä sitä ihmislapsi tulee onnelliseksi.

IL, auto ei todellakaan ole kannattava investointi mutta milläs sitä sitten mentäisiin mökille tai suhadettaisiin lapsenlapsia hoitamaan asap.
Tiinuliinu, ihana linkki siivoukseen. Onneksi joskus tulee joku kyläilemään niin saan minäkin huusholliani siivottua. Ennen olin tosi tarkka nyt enemmänkin huthapeli, aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Minä en omista keräilyluonnetta, muuta kuin keräämällä turhaa tavaraa nurkkiin. Tosin sekin on vähentynyt iän karttuessa.

Meillä on perussiistiä mutta vieraiden tullessa tarkistan vessat ja vaihdan käsipyyhkeet sekä oion sohvien tyynyt ja peitot.

Minä kuulun niihin joiden sokerit, kolesterolit ja verenpaineet ovat hyvät vaikka ylipainoa on paljon ja juustotkin maistuvat. Tosin ei passaa tuudittautua siihen uskoon että ko asia jatkuu.
Olen kyllä alkanut hillitsemään juustojen syöntiä lähinnä painon takia. Raejuustoa laitan nykyään leivän päälle arjessa ja vielä tomaattia siihen, niin on hyvää

Kolmen päivänä tuli ajokilometriä 939 ja nyt on olemus jäykkä. Tänään on pakko liikuttaa itseään tai ei hyvä seuraa.

Oli kyllä ihanaa höpöttää serkun kanssa, teki niin hyvää. Eilen olin sitten kuopuksen kanssa äidilläni pakkaamassa, muutto ensi torstaina. Urakka tuntuu toivottomalta.

Mies lähtee tänään kolmeksi vuorokaudeksi Pariisiin kuopuksen kanssa. Minä inhoan iltalenkittää koiria pimeässä muutenkin ja nyt meidän pihavaloihin tuli vielä joku vika eli ne ei toimi Mes ei saanut niitä kuntoon ja niin olen vain otsalampun ja muutaman liiketunnstin valon varassa.
Isot muksutkin lähtevät jo tänään sukulaisilleen joten en saa heistäkään kaveria.
Minä en pelkää kaksilahkeisia vaan että metsästä joku elukka hyökkää ja syö pikkukoiran tai iso lähtee jonkun elukan perään ja en löydä sitä pimeästä. Monasti illalla tuolla metsän laidassa joku eläin seuraa liikkeitäni, silmät näkyy kun otsalampun valo osuu.
Vaihtoehdot supi, mäyrä, pupu, kauris, ilves ja muita en uskalla ajatella. Nuo luetellut olen nähnyt.
No olen iso tyttö ja pärjään ja uskallan kai

Hei Ihanaiset,

Japena, samaistun sinuun, mökillä pimeässä huussiin meno yksin oli pelottavaa, minä en pelkää eläimiä vaan mörköjä . Hölmöä mutta järjellä ei tämän fobian kanssa pärjää. Nyt, kun isot kuuset on kaadettu niin pimeä ei niin haittaa lisäksi tykkään mennä huussiin täysin pimeässä pihavalot tekevät jyrkät valon ja varjon rajat enkä pidä siitä sillä siellä pimeässä kaikki kamaluudet lymyävät.

Sällit tulivat mökille perjantaina viiden maissa ja kaikilla suut messingillä. Ymmärrän hyvin, kaikki viettävät lapsiperheiden ruuhkavuosia eikä vapaata viikonloppua usein voi viettää. Isäntä oli lämmittänyt saunan pojille valmiiksi. Saimme täysin turhaan pienen konjakin ja ankkurin kiitokseksi mökin lainasta. Ihan turhaa, laiturin nosto olisi riittänyt. Yllättäen sää on poikia suosinut. Jollakin pojista oli lelu eli kameralla varustettu droini mukanaan, saatiin tänään videon pätkää js makeita kuvia järveltä ja mökin ympäristöstä tabletille. Olivat kuulemma makupaloja lisää saadaan myöhemmin. Olen tosi iloinen, että sää on ollut pojille suosiollisempi mitä ennustettiin. Kaikkea minäkin murehdin .

Huomenna lähden serkkulikan (68 v) kanssa Tallinnaan . Luvassa on kälätystä ja kikatusta sekä maissa käynti. Kumun ei mennä, kun aikaa on niin vähän js Sittowin näyttely on jo loppu . Any way reissusta tulee ratki riemukas. Onneksi lähdetään vasta huomenna ja tuuli toivottavasti tyyntyy.

Nauttikaa vaihtelevista säistä.

Nyt ei naurata. Olen yrittänyt kirjoitella tänne puhelimella pariin otteeseen, mutta tekstit katoavat ennen lähettämistä.
Sitten yritin läppärillä ja kirjoitin pitkän tarinan mutta lähettäessä oli yhteys katkennut.

Viikonloppuni vietin savon mökillä nauttien hyvästä seurasta, ruoasta ja kivasta puuhastelusta.

Sieniä ja kaloja olen saanut saaliiksi.
Kirjoittelen lisää jos saan tämän sepustuksen lähtemään.

Heippa,

kiitoksia taas kirjoituksistanne. Niitä on ihana lukea.

Päivät menevät nopeasti. Olisikohan nyt ollut jo kolme iltaa perätysten todella kirkas täysikuu valaisemassa.

Siippani sai tässä yhtenä päivänä uistelemalla kolmikiloisen hauen. Siitä riitti ruokaa useammalle päivälle. Herkkutatteja olen kerännyt, siivonnut ja kuivannut. Pari viimeistä päivää on kulunut paljon aikaa yrttien kuivauksen parissa. Bailikaa en saanut millään kasviskuivurilla kuivatettua. Eilen sitten laitoin illasta kiertoilmauuniin. Lämmitti mökkiämmekin sen verran, että emme vieläkään laittaneet takkaan tulia. Yöpakkasia ei ole vielä ollut.

Tänään lähdemme ehkä autolla vielä katselemaan (ja keräämään) kanttarelleja ja lampaankääpää. Sen jälkeen pakkaankin sitten vihanneskuivurin odottamaan taas ensi vuotta. Muuten suupaltti, kyllä minäkin antaisin mielelläni sienet siivottavaksi jollekin toiselle, mutta se ei vaan onnistu Siis ihan aikuisten oikeesti - metsässä voisi olla vaikka kuinka kauan, mutta kun tietää, että se siivousurakka on edessä, niin pakko hillitä itsensä. Toissapäivänä keräsin suolasienet ja eilen purkitin. Mulla tuo sienten samantiensiivous liittyy kaikkeen; tekemättömät työt (mielestänäi välttämättömät siis) häiritsevät. Parempi tehdä ne pois alta, niin että voi rentoutua.

Verkot olivat yhden yön verran vedessä. Saimme pienen siian. Tästä eteenpäin on toistaiseksi luvattu sen verran kovia tuulia, että tuskin niitä ihan lähipäivinä laitamme enää veteen. Eiköhän tässä vielä tule tyynempiäkin säitä. Odotan, että saisimme lohta.

Syksy etenee väistämättä. Katsomme hieman säitä, mutta joka tapauksessa "päämuuttomme" kaupunkiin on ennen lounastapaamistamme. Ehkä viivymme parisen viikkoa kaupungissa ja sitten taas tulemme tänne kalastelemaan, ulkoilemaan, tekemään pihahommia ja saunomaan.

Mukavaa viikon jatketta kaikille

Ps. Mustikkaposki, tuo lyhyt kirjoituksesi tuli tänne, ilmeisesti seuraava ei sitten lähtenyt, kun muuta täällä ei näkynyt. Toivottavasti lakkaa temppuilemasta.

Minä en itse käytä kännykkäsovellutusta tähän hommaan. Käyn aina läppäriltä täällä KK:n sivuilla.

Minulla on temppuillut läppäri viimeisen päivityksen jälkeen. Yhteys toimii muutaman minuutin ja katkeaa sitten. Minulla on säästösyistä netti vain puhelimessa josta jaan sen läppäriin mutta ilmeisesti päivitys sotki jotenkin systeemiä.

Eilistä kalajuttua yritin monta kertaa kirjoittaa ja aina katkesi.
Saatiin verkosta ahven ja iso hauki joka oli niellyt verkossa olleen ahvenen.
Hauki irtosi verkosta vasta kun avasin sen vatsan ja päästin siellä olleen ahvenen verkosta. Nyt kalat ovat jauhettuna kalapullataikinassa ja odottavat paistamista.