Korkein paino / aloituspaino / nykypaino / viikkotulos / kokonaispudotus / viikko
(Katso ohjeet: https://goo.gl/ZPzdTM)

Traktorityty 140 kg / 133 kg / 125 kg / +0,1kg / -8 kg / vko 24
Rouva Nyt 115,4kg / 105,4kg / 95,6kg / -0,4kg / -9,9kg / vko 16
Räisänen 136,0 kg / 96.9 kg / 92,7 kg / + 1,2 kg / - 4,2 kg / viikko 16
Hopeapeili 142 kg / 122,9 kg / 121,0 kg / -1,1 kg / -1,9 kg / viikko 4
Vihreätee 120.9 / 120.9 / 119.6 / -1,3 / -1,3 / viikko 1
Adipoosi 142,7 kg / 122,4 kg / 97,7 kg / -0,2 kg / -24,7 kg / viikko 36
Marianna72 115,6 kg / 115,6 kg / 85,8 kg / -1,8 kg / -29,8 kg / vko 72
Alienam 133.8 kg/ 133.8 kg/ 133.1 kg/ +1.9 kg/ - 0.7 kg / vko 10
Purpur 110 kg /110 kg / 101,8 kg / -0,5 kg / -8,2 kg / vko 8
Anastasia-69 / 128.8kg / 126,0kg / 122,1kg / -0,4kg / -3,9kg / vk 15

Lähtihän sieltä vähän. mutta sen toiveen toteutuminen ei ole lähelläkään, että tuohon tickeriin olisi mahtunut nykypainon lukema. Koskaan ei voi olla tyytyväinen. Jatkamme.

Hienoa Hopeapeili, kyllä se tuosta taas lähtee! Ja tsemppiä muillekin tämän viikon pudottajille tai plussailijoille.

Ajattelin juuri aamulla, että täällä mukana oleminen on ainakin itselleni jo suuri saavutus. Ainakin kun vertaa siihen miten olen reilun 10 vuoden ajan ummistanut silmäni omilta ongelmiltani.

Tuo on totta, Marianna72, mullakin kului välillä vuosikausia, jolloin en edes uskaltanut ostaa vaakaa, saatikka katsoa peiliin, ostin vaan isompia vaatteita. Nyt uskallan punnita itseni, ja täällä uskallan ilmoittaa painoni muillekin, vaikka välillä menee tosi huonosti. On niin ihana saada täältä tukea. Kohtalotovereita ja myötätuntoa riittää, sillä vastoinkäymisiä on aika ajoin kaikilla. Ja täällä osataan arvostaa pientäkin edistystä.

Olen tässä viime aikoina alkanut miettiä, että miten ihmeessä on mahdollista että ennen marraskuuta 2016 kävin edlelisen kerran vaa'alla joskus vuoden 2005 paikkeilla? En edelleenkään tajua... Ja kun suljin silmäni siltä ongelmalta, suljin samalla silmäni monelta muultakin ongelmalta, joita olen vasta nyt päässyt purkamaan kun olen hyväksynyt sen että mulla on ihan oikea paino-ongelma. En tajunnut tätä ollenkaan puolitoista vuotta sitten.

Tällaisia oivalluksia tänä sumuisena tiistaiaamuna...

Mulla oli semmoinen kuvitelma, että jos en tiedä painoani, ongelmaa ei ole. Ja että jos en tiedä, muutkaan eivät huomaa. Vaikka ihan varmasti huomasivat.

Nykyään jos näen jonkun lihoneen, mun tekee mieleni varoittaa ja kehottaa laihduttamaan, ettei päädy tämmöiseksi tynnyriksi. En kuitenkaan sano mitään, sillä en haluaisi että kukaan sanoisi niin minullekaan. Päätöksen on tultava ihmisestä itsestään eikä muilta. Kyllä jokainen ylipainoinen tietää itse, mutta myös päättää itse, tekeekö asialle jotain vai ei. Jos joku pyytäisi, auttaisin kyllä, neuvoisin Kiloklubiin.

Onnea Hopeapeili tiputuksesta!

Minä olen kanssa sellainen totuudelta piiloutuja. Se on jännä, miten sitä ei ole uskaltanut edes vaa'alla käydä silloin, kun on ollut eniten hukassa. Sitä ei ole halunnut katsoa totuutta silmiin. Sitten mulla on käynyt jopa niin, että olen kuvitellut vaa'an näyttävän vielä enemmän kuin mitä se on näyttänyt. Nyt olen päättänytt, että loppuelämäni ajan käyn vaa'alla vähintään pari kertaa kuukaudessa (nyt laihdutuksen aikana tietysti useammin) ja pidän huolta, että tartun asiaan heti, jos/kun paino vähänkin alkaa nousta. Kuinka paljon helpompaa on laihduttaa kaksi kiloa, kuin neljäkymmentä

Hieno tulos, Hopeapeili!

Silmät kiinni olen minäkin kulkenut. Varsinkin se, että paino kohosi aikanaan siitä tasosta n. 100-110 päälle 140:n on kyllä sellainen "valot pois päältä" kokemus ettei tosikaan. Mulla ei ollut silloin vaakaa, mutta muistan käyneeni jossain vieraspaikassa vaa'alla ollessani ehkä n. 135 kg. Meni melkein olankohautuksella, vaikka tiesin olevani tosi paksu. Mitkään kauppojen "isojen tyttöjen" vaatteet ei enää menneet päälle jne. Ehkä se minun suurin ongelma oli siinä, että kuvittelin jostain syystä painon tiputtamisen olevan jotenkin paljon helpompaa kuin se onkaan. Elin jossain sellaisessa ajatusmaailmassa, että sitten kun menee muuten elämässä paremmin, niin alan elää terveellisemmin ja siinä se paino sitten tippuu suit sait. Todellisuudessa minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka hemmetin vaikeaa ja pitkäjänteistä työtä vaativaa hommaa tämä on. Nyt kun olen kerran tiputtanut 40 kiloa ja toisen kerran tuon tickerissä näkyvän määrän, niin alkaa ehkä motivaatio painon pitämiseen poissa olemaan hieman erilainen. Tämä on kyllä sellaista urakointia, jota ei koko loppuelämäänsä joutua suorittamaan.

Itselläni ei olisi pitänyt olla mitään harhakäsityksiä painon pudottamisen vaikeudesta. Olenhan vuosituhannen alussa pudottanut 47 kg. Ja lihonut sen korkojen kera takaisin sen jälkeen.

Kolmatta kertaa en enää aio laihduttaa kymmeniä kiloja. Sen takia käyn joka päivä vaa'alla, ja sitä aion jatkaa koko loppuelämäni.

Lihominen on niin paljon helpompaa! Minä lihoin tässä juuri kolmessa kuukaudessa 15 kiloa, ja nyt kuukauden yrittämisen jälkeen pudotusta on alle kaksi kiloa. Pitää yrittää kovemmin.

Kiitos noistä teidän kertomuksistanne! Emme todellakaan ole yksin!